Työntekijöidemme mukaan joissain Tigrayn terveyslaitoksissa ryöstäminen jatkuu. Vaikka jotkut ryöstöt ovat saattaneet olla sattumanvaraisia, vaikuttaa siltä, että useimmilla alueilla terveydenhuollon laitoksia on tahallisesti tuhottu, jotta ne eivät toimisi. Monissa terveyskeskuksissa, kuten Debre Abayssa ja May Kuhlissa Tigrayn luoteis-osassa, löysimme tuhoutuneita laitteita, rikottuja ovia ja ikkunoita sekä lattioille levitettyjä lääkkeitä ja potilastietoja.
Tigrayn keskiosassa sijaitsevassa Adwan sairaalassa oli tarkoituksella rikottu lääketieteellisiä laitteita, mukaanlukien ultraäänilaitteita ja näyttöjä. Samalla alueella sotilaat olivat kahdesti ryöstäneet Sememan terveysaseman ennen kuin sytyttivät sen tuleen. Sebeyan terveysasemaan iski raketti, joka tuhosi synnytyssalin.
Sotilaat valtaavat sairaaloita
Joka viides terveydenhuollon laitos, jossa vierailimme, oli sotilaiden valtaama. Joissain tapauksissa tämä oli väliaikaista, mutta toisissa valtaus jatkuu. Itäisessä Tigrayssa, Mugulatissa, eritrealaiset sotilaat käyttävät edelleen terveysasemaa tukikohtanaan. Etiopialaiset sotilaat valtasivat Tigrayn keskiosassa toimivaa ja puolta miljoonaa ihmistä tukeva Abiy Addin sairaalaa maaliskuun alkuun asti.
“Armeija käytti Abiy Addin sairaalaa sotilastukikohtanaan ja haavoittuneiden sotilaiden hoitamiseen”, sanoo hätäavun koordinaattorimme Kate Nolan. ”Tuona aikana se ei ollut muun väestön käytettävissä. Heidän oli mentävä kaupungin terveysasemalle, joka ei ollut varustettu antamaan erikoissairaanhoitoa – he eivät voi tehdä esimerkiksi verensiirtoja eivätkä hoitaa ampumahaavoja.”
Ambulansseja takavarikoitu
Vain harvoilla Tigrayn terveydenhuollon laitoksilla on nyt ambulansseja, koska aseelliset ryhmät ovat vieneet suurimman osan niistä. Esimerkiksi itäisessä Tigrayssa sijaitsevassa Adigratin kaupungissa ja sen ympäristössä vietiin noin 20 ambulanssia sairaalasta ja läheisistä terveyskeskuksista. Myöhemmin Lääkärit Ilman Rajoja -työntekijät näkivät sotilaiden kuljettavan niillä tavaroita. Tämän seurauksena potilaita ei ole käytännössä mahdollista lähettää lainkaan eteenpäin hoitoon. Potilaat matkustavat pitkiä matkoja ja kävelevät joskus päiviä päästäkseen välttämättömiin terveyspalveluihin.
Monissa terveyslaitoksissa on jäljellä vähän tai ei ollenkaan henkilökuntaa. Jotkut ovat paenneet pelosta ja toiset eivät enää tule töihin, koska heille ei ole maksettu palkkaa kuukausiin.
Tuhoisa vaikutus väestöön
“Hyökkäyksillä Tigrayn terveydenhuollon laitoksiin on tuhoisa vaikutus väestöön”, sanoo toiminnanjohtajamme Oliver Behn. ”Terveyslaitoksia ja terveydenhoitohenkilöstöä on suojeltava konflikteissa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Tämä ei selvästi toteudu Tigrayn alueella.”
Ennen konfliktin alkamista marraskuussa 2020 Tigraylla oli yksi Etiopian parhaista terveydenhuoltojärjestelmistä. Kylissä toimi terveysasemia, kaupungeissa terveyskeskuksia ja sairaaloita. Ambulanssit kuljettivat potilaita sairaalaan. Tämä terveydenhuoltojärjestelmä on lähes kokonaan romahtanut.
Tigrayn maaseudulla liikkuvia terveysasemia hoitavat työntekijämme kuulevat naisista, jotka ovat kuolleet synnytyksissä, koska he eivät päässeet sairaalaan ambulanssien puutteen, maanteiden turvattomuuden ja yöllisten ulkonaliikkumiskieltojen vuoksi. Samaan aikaan monet naiset synnyttävät epähygieenisissä olosuhteissa epävirallisissa maansisäisten pakolaisten leireissä.
Viimeisten neljän kuukauden aikana vain harvat raskaana olevat naiset ovat päässeet neuvolaan. Lapset eivät ole saaneet rokotuksia, mikä lisää tulevien tartuntatautien puhkeamisen riskiä.
Potilaat, joilla on kroonisia sairauksia, kuten diabetes, korkea verenpaine ja HIV, sekä psykiatriset potilaat joutuvat selviämään ilman hengenpelastavia lääkkeitä. Seksuaalisen väkivallan selviytyjät eivät usein pysty saamaan lääketieteellistä ja psykologista hoitoa.
“Terveysjärjestelmä on saatava toimimaan mahdollisimman pian”, Behn sanoo. ”Terveyslaitokset on kunnostettava ja niihin on saatava enemmän tarvikkeita ja ambulansseja, ja henkilökunnan on saatava palkat ja mahdollisuus työskennellä turvallisessa ympäristössä. Mikä tärkeintä, kaikkien tämän konfliktin aseistettujen ryhmien on kunnioitettava ja suojeltava terveyslaitoksia ja hoitohenkilökuntaa.”
Lääkärit Ilman Rajoja kunnostaa useita terveyslaitoksia eri puolilla aluetta ja toimittaa niille lääkkeitä ja muita lääkinnällisiä tarvikkeita sekä tarjoaa sairaanhoidon tukea päivystysosastoilla, synnytysosastoilla ja poliklinikoilla. MSF:lla on liikkuvia terveysasemia maaseudun kaupungeissa ja kylissä, joissa terveydenhuolto ei toimi, ja epävirallisilla leireillä, joilla pakenemaan joutuneet ihmiset majoittuvat. Tigrayssa on kuitenkin edelleen maaseutualueita, joihin MSF tai mikään muu järjestö ei ole päässyt. Lääkärit Ilman Rajoja voi vain olettaa, että myöskään näillä alueilla asuvilla ihmisillä ei ole pääsyä terveydenhoitoon.
]]>Lääkärit Ilman Rajoja (MSF) ilmaisee järkytyksensä ja surunsa yhden työntekijän tapon ja kolmen muun loukkaantumisen johdosta al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa. Tapaukset osoittavat jälleen kerran, että leiri ei ole turvallinen paikka asukkailleen, joista kaksi kolmasosaa on lapsia.
Työntekijämme tapettiin helmikuun 24. päivän yönä teltassa, jossa hän asui. Kolme päivää tämän jälkeen toisen työntekijämme lapsi kuoli leirillä sattuneessa tulipalossa. Tulipalossa loukkaantui myös kolme työntekijäämme.
“Työntekijämme vietti vapaa-aikaa perheensä kanssa, kun hänet tapettiin,” kertoo Will Turner, Syyrian hätäavustustoimintamme päällikkö. ”Pyrimme parhaillaan selvittämään kuolemaan johtaneet tapahtumat ja olosuhteet. Tuemme hänen perhettään tänä vaikeana aikana ja osoitamme heille syvimmät osanottomme.”
Kansainvälisen yhteisön ja maiden, joiden kansalaisia asuu al-Holissa, on kiireellisesti etsittävä ratkaisuja leirillä asuville.
Toinen tapaus sattui helmikuun 27. päivän iltana. Leirillä olevaan telttaan oli kokoontunut väkeä juhlimaan häitä, kun juhliin osallistunut lapsi kaatoi vahingossa diesel-lämmittimen kumoon. Tämä johti tuhoisaan tulipaloon.
Tuli levisi viereisiin telttoihin tappaen ainakin seitsemän ihmistä. Yksi kuolleista oli työntekijämme 4-vuotias lapsi. Noin 30 ihmistä loukkaantui, mukaan lukien kolme työntekijäämme ja heidän perheenjäseniänsä. Osa loukkaantuneista kuljetettiin Al-Hassakehin kaupunkiin hoitoa varten. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, ketkä uhreista kuljetettiin mihinkin sairaalaan, minkä takia loukkaantuneiden tarkka määrä ei ole vielä tiedossa.
”Haluan vain tietää, missä lapseni on”, sanoi työntekijämme, jota hoidetaan parhaillaan Al-Hassakehissa. Hän ei ole vielä saanut tietoa loukkaantuneista perheenjäsenistään.
Turvallisuustilanne al-Holin leirillä on ollut viimeisen kahden vuoden ajan pöyristyttävä. Tilanne on heikentynyt entisestään kuluvan vuoden aikana: leirillä on kuollut yli 30 ihmistä. Suurin osa heistä ammuttiin, osa joutui ristituleen ja osa puukotettiin, kun taas osa kuoli onnettomuuksissa, jotka olisivat olleet vältettävissä.
MSF:llä on leirillä aliravitsemuksesta kärsivien lasten klinikka. Tammikuun loppupuolella klinikalle tuotiin kahden eri ampumakohtauksen jälkeen yhteensä neljä uhria, mukaan lukien äiti ja lapsi.
Al-Holin huonontuneen turvallisuustilanteen johdosta Lääkärit Ilman Rajoja on joutunut väliaikaisesti keskeyttämään leirillä tehtävän yhteisötoiminnan, mukaan lukien asukkaiden teltoissa tapahtuvan sairaanhoidon sekä joitain vesi- ja saniteettitoimintoja.
Ihmisiä tapetaan julmasti – usein teltoissa, joissa he asuvat. Monet tapetuista jättävät jälkeensä lapsia, joilla ei ole muita huoltajia.
Viimeaikaiset traagiset tapahtumat osoittavat, millaista inhimillistä hintaa leirin asukkaat joutuvat maksamaan väkivallasta ja turvattomuudesta. Al-Holia hallitsevat paikallisviranomaiset ja turvallisuusjoukot, jotka estävät suurinta osaa leirin asukkaista poistumasta leirin alueelta.
“Ihmisiä tapetaan julmasti – usein teltoissa, joissa he asuvat”, Turner sanoo. ”Monet tapetuista jättävät jälkeensä lapsia, joilla ei ole muita huoltajia. Viranomaisten vastuulla on tarjota ihmisille turvaa kaikkina aikoina. Tämä ympäristö ei ole turvallinen, eikä se ole sopiva paikka lasten kasvaa. Painajaisen on nyt loputtava.”
Vetoamme kansainväliseen yhteisöön ja niihin maihin, joiden kansalaisia asuu al-Holin leirillä, jotta ne ottaisivat vastuuta tilanteesta ja etsisivät pitkän tähtäimen ratkaisuja leirillä asuville ihmisille. Näiden ratkaisujen on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja kansainvälisiin lakeihin, mukaan lukien kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja ihmisoikeussopimuksiin.
]]>Erittäin tarttuva uusi koronavirusmuunnos leviää Etelä-Afrikassa, Mosambikissa, Eswatinissa ja Malawissa. Maiden terveydenhuollon työntekijät kamppailevat kasvavan potilasmäärän kanssa ilman mahdollisuutta saada rokotetta, joka suojaisi heitä itseään virukselta. Lääkärit Ilman Rajoja (MSF) kehottaa jakamaan COVID-19-rokotteet tasa-arvoisesti ja priorisoimaan ja suojelemaan etulinjan terveydenhuollon työntekijöitä sekä niitä ihmisiä, joilla on suurin riski saada vakava koronaviruksen tautimuoto tai kuolla virukseen kaikkialla maailmassa, mukaan lukien Afrikassa.
“Olemme kauhistuneita COVID-19-rokotteiden epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta ympäri maailmaa”, kertoo MSF:n operatiivinen johtaja Christine Jamet. “Monet varakkaat maat alkoivat rokottaa terveydenhuollon työntekijöitään ja muita ryhmiä lähes kaksi kuukautta sitten. Samaan aikaan Eswatini, Malawi ja Mosambik eivät ole saaneet yhtäkään rokoteannosta riskiryhmiensä ja etulinjan terveydenhuoltohenkilöstönsä suojelemiseksi.”
1,1 miljoonan asukkaan Eswatinissa diagnosoidaan päivittäin 200 uutta tapausta ja kuolemantapauksia on noin neljä kertaa enemmän kuin ensimmäisessä aallossa. Maan terveydenhuollon työntekijät kertovat, että potilaat sairastuvat tällä kertaa vakavammin. Koska terveydenhuoltolaitokset ovat ylikuormitettuja, Lääkärit Ilman Rajoja on pystyttänyt teltoissa toimivia koronaosastoja ja tuonut ylimääräisiä lääkäreitä ja sairaanhoitajia hoitamaan vakavasti sairastuneita.
Mosambikissa tapausten lukumäärä on tällä hetkellä melkein seitsemän kertaa suurempi kuin ensimmäisen aallon huipulla. “Terveydenhuollon työntekijät sairastuvat ja yhä työssä olevat ovat uupuneita”, sanoo MSF:n Mosambikin toimintoja johtava Natalia Tamayo Antabak. Hänen tiiminsä auttavat infektioiden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa julkisissa COVID-19-hoitolaitoksissa Maputossa, jotta niiden henkilökunta välttyisi tartunnalta.
Malawissa uusien tapausten määrä lisääntyi räjähdysmäisesti tammikuussa ja on kaksinkertaistunut aina neljän tai viiden päivän välein. Queen Elizabeth -keskussairaala, joka on tärkein COVID-19-hoitoa antava laitos maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Blantyressa, ei pian enää pysty vastaanottamaan enempää lisähappea tarvitsevia potilaita. MSF on lähettänyt sairaalaan ylimääräistä henkilökuntaa ja on valmis avaamaan uuden 40 vuoteen osaston COVID-19-potilaille. “Etulinjan terveydenhuollon työntekijöiden suojelu on nyt prioriteetti”, sanoo MSF:n Malawin toimintoja johtava Marion Pechayre. “Jos Malawilla olisi 40 000 rokoteannosta, voisimme ainakin aloittaa rokottamalla terveydenhoitohenkilökuntaa alueilla, joilla tartuntoja on eniten. Ilman tätä tilanne on pian kestämätön.” Malawissa 1298 etulinjan terveydenhoidon työntekijää on saanut positiivisen COVID-19-testituloksen ja yhdeksän on kuollut.
“Köyhimpien maiden ihmiset näyttävät olevan rokotejonon hännillä”, Jamet sanoo. “Rokotuksia tarvitaan kiireellisesti eteläisen Afrikan maissa, joissa aggressiivinen viruskanta leviää, ja jonka edessä niiden terveydenhuoltojärjestelmä on voimaton.”
Samalla, kun Mosambik, Eswatini ja Malawi eivät saa rokotteita, rikkaat valtiot hamstraavat rokotteita tarkoituksenaan rokottaa muutkin kuin prioriteettiryhmiin kuuluvat.
“Ei ole hyväksyttävää, että jotkut maat alkavat rokottaa matalamman riskin kansalaisiaan, kun monet Afrikan maat vielä odottavat etulinjan terveystyöntekijöiden rokottamista”, Jamet sanoo. “Tämä on täysin vastoin Maailman terveysjärjestön periaatteita. Sen lisäksi, että se pidentää pandemiaa, se vaarantaa vielä enemmän ihmishenkiä. Kehotamme hallituksia, jotka ovat saaneet enemmän annoksia kuin tarvitsevat riskiryhmien rokottamiseen, jakamaan annoksensa pikaisesti, jotta muut maat voivat alkaa rokottaa. Tämä on maailmanlaajuinen pandemia, jonka kuriin saaminen vaatii maailmanlaajuista solidaarisuutta.”
“MSF kehottaa rokotevalmistajia varmistamaan, että etusija annetaan maille, joiden on kiireellisesti suojeltava terveydenhoitohenkilöstöään. MSF on valmis tarjoamaan logistista tukea korkean prioriteetin maille, joilta on evätty pääsy Pfizer / BioNTech -rokotteeseen COVAX:n kautta niiden rajoitetun kylmäketjun hallinnan vuoksi”, sanoo MSF:n operatiivinen johtaja Isabelle Defourny.
]]>Maailman kauppajärjestö WTO käsittelee torstaina 4.2. Etelä-Afrikan ja Intian ehdotusta COVID-19-tartuntataudin lääketieteellisten tuotteiden monopoleista luopumiseksi pandemian aikana.
Ehdotusta ajavat virallisesti Eswatini, Kenia, Mosambik, Pakistan, Mongolia, Venezuela, Bolivia ja Egypti ja sitä tukee 99 maata. Pieni ryhmä WTO:n varakkaita jäseniä, mukaan lukien EU, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani, Sveitsi ja Australia, vastustaa sitä edelleen.
Lääkärit Ilman Rajoja (MSF) kehottaa ehdotusta vastustavia varakkaita maita olemaan estämättä sitä. Poikkeukset immateriaalioikeuksiin voisivat pandemiassa pelastaa miljardeja ihmishenkiä. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä COVID-19-tapaukset lisääntyvät edelleen ympäri maailmaa. Hallitusten on nyt osoitettava johtajuutta ja tehtävä patenteista luopumisesta totta.
Hallitusten on nyt osoitettava johtajuutta ja tehtävä patenteista luopumisesta totta.
“Näemme valtavan eron pandemian voittajien ja häviäjien välillä. Valtioiden on etsittävä kiireesti ratkaisuja tämän epätasa-arvon lopettamiseksi”, sanoo MSF:n kansanterveysasiantuntija Sidney Wong. “Meillä on yksinkertainen viesti Etelä-Afrikan ja Intian ehdotusta vastustaville hallituksille: älkää estäkö sitä. Eri mailla ei ole tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Vaikka et hyödy ehdotuksesta itse tai ole siitä samaa mieltä, älä estä muita maita hyötymästä patenttivapautuksesta suojellakseen omaa kansaansa. Pandemia ei ole ohi ennen kuin se on ohi kaikille.”
Immateriaalioikeuksista vapauttamista koskevan ehdotuksen tarkoituksena on antaa maille mahdollisuus olla soveltamatta tai panematta täytäntöön patentteja ja muita yksinoikeuksia, jotka saattavat estää COVID-19-taudin lääketieteellisten tuotteiden kuten rokotteiden, testien ja lääkkeiden tuotantoa ja toimittamista, kunnes maailmanlaajuinen laumasuoja saavutetaan. Jos ehdotus hyväksytään, se lähettäisi potentiaalisille valmistajille tärkeän signaalin, että he voivat alkaa tuottaa tarvittavia COVID-19-lääketieteellisiä tuotteita pelkäämättä, että patentit tai muut monopolit estävät niitä.
“Uusien COVID-19-muunnosten myötä monet Afrikan maat kamppailevat nyt nopeasti leviävän taudin aallon ja ylikuormitetun terveydenhuoltojärjestelmän kanssa”, sanoo tohtori Khosi Mavuso, MSF:n asiantuntija Etelä-Afrikasta. “Ilman universaalia, edullista ja tasapuolista lääketieteellisten työkalujen saatavuutta pandemia kestää kauemmin, mikä vaikuttaa paitsi COVID-19-tautia sairastaviin ihmisiin, myös terveydenhuoltojärjestelmien kykyyn rokottaa sekä antaa hoitoa ja lääkkeitä muihin sairauksiin, mikä lisää kuolemia ja kärsimyksiä. Monopoleista luopumisella pyritään asettamaan etusijalle ihmiselämä yksityisten voittojen sijaan, joten kehotamme maita toimimaan nopeasti ja tekemään patenttivapaudesta totta.”
Tarve varmistaa maailmanlaajuinen avoin pääsy ja oikeus tuottaa ja toimittaa COVID-19-terveysteknologiaa on tunnustettu laajalti pandemian alusta lähtien. Useat valtionpäämiehet ovat lausuneet, että COVID-19-tautiin kehitettyjä lääketieteellisiä tuotteita tulee kohdella maailmanlaajuisina julkishyödykkeinä. Käytännön toimia tämän edistämiseksi ei kuitenkaan ole nähty. Lääkeyhtiöt tekevät edelleen salaisia kahdenvälisiä kaupallisia lisenssi- ja ostosopimuksia, jotka heikentävät haavoittuvien ja laiminlyötyjen väestöryhmien pääsyä lääkkeisiin ja rokotteisiin matalan tulotason maissa.
Useat valtionpäämiehet ovat lausuneet, että COVID-19-tautiin kehitettyjä lääketieteellisiä tuotteita tulee kohdella maailmanlaajuisina julkishyödykkeinä. Käytännön toimia tämän edistämiseksi ei kuitenkaan ole nähty.
Ehdotusta tukevat maat ovat viimeisen kolmen kuukauden aikana osoittaneet WTO:ssa käydyissä keskusteluissa toistuvasti, että immatteriaalioikeuksien esteet luovat jo haasteita. Maat eivät kykene luottamaan nykyisiin oikeudellisiin vaihtoehtoihin ja yritysten vapaaehtoisiin toimiin COVID-19-lääketieteellisten tuotteiden maailmanlaajuisen saatavuuden takaamiseksi. Ehdotusta vastustavat maat viivästyttävät kuitenkin edelleen mahdollisuutta päästä yhteisymmärrykseen ja viedä prosessia eteenpäin.
“Lääkeyritysten ainoa kiinnostus patenttijärjestelmään on aina ollut käyttää sitä liiketoimintastrategiana kilpailun estämiseksi, monopoliaseman ylläpitämiseksi ja hintojen pitämiseksi korkealla”, sanoo asiantuntija Leena Menghaney MSF:stä. “Näin vaikeassa pandemiassa maiden, jotka ovat perinteisesti tukeneet lääkeyhtiöitä, on lopetettava liike-etujensa suojaaminen. Kehotamme ehdotusta vastustavia maita lopettamaan viivästystaktiikan käytön ja osoittamaan sen sijaan maailmanlaajuista solidaarisuutta.”
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toiminnanjohtaja Linda Konate puolestaan kysyy: ”Mitä Suomi on tehnyt edistääkseen lääketieteellisten innovaatioden, kuten rokotteiden saatavuutta kaikkialla maailmassa? Kello tikittää ja lukemattomia ihmishenkiä on vaarassa.”
]]>Geneve, 11. marraskuuta 2020. Brasilialainen julkinen tutkimuslaitos Fundação Oswaldo Cruz (Fiocruz) julkisti verkossa lääkeyhtiö AstraZenecan kanssa tekemänsä lisenssisopimuksen vähintään 100 miljoonan rokoteannoksen tuottamisesta (AZD1222). Vaikka sopimusta ei julkistettu kokonaisuudessaan, se on kuitenkin askel, jonka tulisi rohkaista muita hallituksia seuraamaan esimerkkiä ja toimimaan avoimuuden lisäämiseksi.
AstraZeneca on kertonut, ettei se ”tavoittele voittoa pandemiassa”. Yritys on ottanut itselleen oikeuden julistaa pandemian olevan ohi jo heinäkuussa 2021.
Yritys on ottanut itselleen oikeuden julistaa pandemian olevan ohi jo heinäkuussa 2021.
Tämä tarkoittaa, että heinäkuun 2021 jälkeen AstraZeneca voi veloittaa hallituksilta ja muilta ostajilta korkeita hintoja rokotteesta, joka on rahoitettu täysin julkisin varoin.
AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston välistä, yksinoikeudella tehtyä alkuperäistä lisenssiä ei ole vieläkään julkistettu, ja sen ehdot määräävät suurelta osin yhtiön myöhempien sopimusten ehdot muiden rokotevalmistajien kanssa ympäri maailmaa. Asiantuntijoiden mukaan AstraZeneca voisi periä rokotteesta jopa 20 prosenttia enemmän kuin sen todelliset tuotantokustannukset ovat.
Lääkärit Ilman Rajoja (MSF) kehottaa valtioita kiireellisesti vaatimaan lääkeyrityksiltä avoimuutta kaikista COVID-19-rokotteiden lisenssisopimuksista sekä kliinisten tutkimusten kustannuksista ja tiedoista. Tämä on perusteltua, koska lääkeyritykset ovat saaneet miljardeja euroja julkista veronmaksajien rahaa mahdollisten rokotteiden kehittämiseen.
Fiocruzin kanssa tehdyn sopimuksen lisäksi muita, esimerkiksi Etelä-Afrikan, Intian ja muiden valmistajien alilisenssejä ei ole vielä paljastettu. Näiden sopimusten ehtojen julkinen tarkastelu on tärkeää, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen ja kohtuuhintainen pääsy näihin tuleviin, ihmishenkiä pelastaviin rokotteisiin.
Lääketeollisuus ei tunnetusti ole ollut läpinäkyvä lisenssisopimusten, teknologiasiirtojen, tutkimuksen ja kehityksen eivätkä kliinisten tutkimusten tulosten kustannuksista.
“Niin kauan kuin emme tiedä, mitä näissä sopimuksissa lukee, lääketeollisuudella on edelleen valta päättää, kuka saa rokotteen, milloin ja millä hinnalla”, kertoo rokotepolitiikan neuvonantaja Kate Elder Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöstä.
“Ilman hallitusten päättäväisiä toimia, jotka vaativat suurempaa avoimuutta yrityksiltä, oikeudenmukainen pääsy COVID-19-rokotteisiin on vaarassa. Yleisöllä on oikeus tietää, mitä on sovittu. Pandemian aikana ei ole tilaa salaisuuksille”, Elder jatkaa.
Myös kilpailevien COVID-19-rokotetta kehittävien tahojen lisenssisopimukset on salattu huolimatta ennennäkemättömästä julkisesta rahoituksesta. Kuuden johtavan COVID-19-rokotekandidaatin tutkimukseen ja kehitykseen, kliinisiin kokeisiin ja valmistukseen on käytetty yli 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria (10 miljardia euroa) julkista rahaa. Yritykset ovat saaneet julkista rahoitusta seuraavasti:
AstraZeneca on ilmaissut useita kertoja, että rokotteen kehittäminen ei maksa yritykselle, koska “hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden odotetaan kompensoivan rokotteen edistämisen kustannukset”.
Lääkärit Ilman Rajoja kehottaa myös COVID-19-rokotteen kehittäjiä paljastamaan kliinisten tutkimusten kustannukset ja tutkimustulokset. Ilman näitä tietoja ihmisten, hoidon tarjoajien ja hallitusten on mahdotonta vaatia kohtuullisia hintoja ja tutkia kriittisiä turvallisuutta ja tehoa koskevia tietoja. Ottaen huomioon, että tutkimus- ja kehityskustannukset ovat suurimmaksi osaksi – tai kokonaan, kuten AstraZenecan ja Modernan tapauksessa – rahoitettu julkisesti, yleisö ansaitsee näiden kustannusten ja tutkimustulosten jakamisen avoimesti.
Hallitusten on oltava rohkeita tässä miljardien ihmisten terveyden kannalta kriittisessä tilanteessa. Niiden on otettava vastuu miljardeista julkisista dollareista, jotka he ovat luovuttaneet näihin rokotuksiin, ja vaadittava lääkeyhtiöitä julkaisemaan pikaisesti kaikki COVID-19-rokotteiden lisenssit, sopimukset, kliinisten tutkimusten kustannukset ja tiedot.
]]>Maanantaina 26. lokakuuta aamulla ilmaisku iski Idlibin maakunnan pohjoispuolella sijaitsevalle alueelle. Paikalliset tiedotusvälineet ovat toistaiseksi ilmoittaneet yli 75 kuolleesta ja 135 haavoittuneesta.
Suurin osa haavoittuneista siirrettiin välittömästi kahteen sairaalaan, joista yksi on Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön yhdessä hallinnoima laitos. Otimme vastaan 11 uhria, joista yksi oli kuollut.
“Pian ilmaiskun jälkeen aloimme vastaanottaa vakavasti haavoittuneita potilaita, jotka tarvitsivat leikkausta. Kahdella potilaalla oli pahoin vaurioituneita raajoja, jotka oli amputoitava, ja muut tarvitsivat hoitoa, kertoo Luoteis-Syyrian projektikoordinaattori Cristian Reynders.
Ilmaisku tapahtui Syyrian ja Turkin rajan lähellä, tiheästi asutulla alueella, jolla ei yleensä ole nähty aktiivista konfliktia. Monet syyrialaiset olivat paenneet sinne viimeisimmän Luoteis-Syyrian sotilaallisen hyökkäyksen aikana, ajatellen, ettei väkivalta uloittuisi tälle alueelle.
Tunteja tapahtuman jälkeen Idlibin sairaaloihin tuotiin edelleen uhreja. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön yhteishallinnoimassa sairaalassa hoidettujen lisäksi järjestö lahjoitti 50 leikkaukseen riittävää kirurgista pakettia toiselle sairaalalle, joka oli ottanut vastaan 90 haavoittunutta.
“Juuri tämän Idlibin maakunnan osan sairaalat eivät ole tottuneet ottamaan vastaan ilmaiskuissa haavoittuneita ihmisiä”, lisää Reynders.
Viimeisen kahden viikon aikana Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön yhdessä Idlibissä hallinnoimat sairaalat ovat vastaanottaneet ilmaiskuissa haavoittuneita kolme kertaa.
“Sen jälkeen kun viimeisin tulitauko allekirjoitettiin maaliskuussa 2020, Luoteis-Syyriassa rajan läheisyydessä on edellen tehty ilmaiskuja”, Reynders selittää.
“Mutta se, että ne ovat lisääntyneet viime viikkoina ja ovat nyt saavuttamassa Idlibin maakunnassa turvallisina pidetyt alueet, on huolestuttavaa.”
Idlibin alueella asuu yli miljoona maansisäistä pakolaista, ja COVID-19-pandemia rasittaa jo terveysjärjestelmää.
“Täällä on todellinen hätätilanne riippumatta siitä, katsooko humanitaarista tilannetta, koronavirukseen liittyvää kansanterveyskriisiä vai yleistä konfliktitilannetta”, Reynders tiivistää.
]]>Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa Morian tulipalojen tieltä. Heidät lasketaan mukaan jo aiemmin keväällä valtioneuvoston tekemään päätökseen 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta.
Entisestään pahentunut kriisitilanne vaatii kuitenkin nyt Suomelta aiempaa enemmän vastuullisia päätöksiä ja nopeita toimia.
Euroopan valtioiden, Suomi mukaan lukien, tulee nyt tehdä kaikkensa inhimillisen hädän lievittämiseksi. Jokaisella ihmisellä Euroopassa on oikeus suojaan, ruokaan ja puhtaaseen veteen sekä pääsyyn terveydenhuollon palveluihin. Nyt peruspalvelut ovat järjestöjen varassa ja niihinkin pääsy on oleellisesti vaikeutunut.
Juuri nyt on tärkeää, että Suomi
Tilanne Morian leirissä on ollut vaikea jo pitkään. Leiri on rakennettu vajaalle 3000 ihmiselle, mutta sen asukasmäärä on viime aikoina ollut jopa 13 000. Kaikki tulijat eivät ole mahtuneet sisälle leiriin, mukaan lukien monet ilman huoltajaansa saapuneet lapset.
Väkivalta, ruoan ja suojan sekä riittävän terveydenhuollon puute, leirille jumiin jääminen sekä näistä tekijöistä johtuva epätoivo ja itsetuhoiset ajatukset ovat jo pitkään olleet Moriassa ja sen ympäristössä asuneiden lasten arkea. Monet ovat kokeneet Euroopan rajoilla väkivaltaa ja menettäneet ystäviä tai perheenjäseniä Välimerelle.
Morian tulipalojen jälkeen lukuisat humanitaariset sekä pakolais- ja lapsijärjestöt Euroopassa ovat vaatineet, että Euroopan maat ottavat Kreikasta vastaan vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä, erityisesti lapsia ja lapsiperheitä. Traumaattisia kokemuksia läpi käyneiden ihmisten säilömistä alueille, joissa rajataan liikkumista eikä voida taata ihmisarvoista kohtelua, ei voida hyväksyä. Se ei ole kestävää eikä inhimillistä eikä sitä voida perustella COVID-19-tartuntataudin leviämisen uhalla.
Tällainen ei ole se Eurooppa, jossa jokaisen on hyvä elää. Toiminnan ja muutoksen aika on nyt.
Amnesty International, Suomen osasto ry
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärit Ilman Rajoja
Pakolaisneuvonta ry
Pelastakaa Lapset ry
Suomen Pakolaisapu
Eristyskeskus avattiin Lesboksella 6. toukokuuta terveydenhuollon järjestöjen, paikallisviranomaisten ja paikallisen sairaalan tuella. Eristyskeskus oli Lesboksella ainoa paikka, jonne COVID-19-taudin oireista kärsivät ihmiset voitiin eristää ja jossa heidät voitiin hoitaa.
Lääkärit Ilman Rajoja tuomitsee viranomaisten kykenemättömyyden mahdollistaa eristyskeskuksen toimimisen tilanteessa, jossa riski COVID-19:n leviämisestä Morian pakolaisleirille on yhä olemassa. Leirillä yli 15 000 pakolaista elää ahtaissa ja epähygienissä oloissa. Lääkärit Ilman Rajoja varoittaa eristyskeskuksen sulkemisen vaikeuttavan huomattavasti tilannetta, mikäli koronavirusepidemia puhkeaa saarella.
“Paikallisviranomaiset pyrkivät estämään meitä suojelemasta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.”
Paikallisviranomaiset ovat 1. heinäkuuta alkaen määränneet eristyskeskukselle kaupunkisuunnittelusäännöksiin liittyviä sakkoja ja mahdollisia oikeustoimia. Tämä on tapahtunut siitäkin huolimatta, että eristyskeskus oli osa Kreikan siirtolaisministeriön valmiussuunnitelmaa ja tähtäsi COVID-19:n leviämisen ehkäisemiseen Morian vastaanottokeskuksessa.
“Olemme syvästi pettyneitä siihen, että paikallisviranomaiset eivät voineet kumota sakkoja ja mahdollisia oikeustoimia pandemiatilanteessa”, sanoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toimintaa Kreikassa johtava Stephan Oberreit. ”Perustimme keskuksen juuri siksi, että julkinen terveydenhuoltojärjestelmä Lesboksella olisi yksinkertaisesti kyvytön vastaamaan siihen tuhoon, jota epidemia voisi Morian leirillä aiheuttaa. Tänään meidän oli vastentahtoisesti luovuttava koronaviruksen vastaisen työn keskeisestä osasta Morian leirillä.”
”Moriassa on käynnissä valtava ihmisarvon loukkaus, kun tuhansia ihmisiä on loukussa epäinhimillisissä oloissa”, sanoo Oberreit. “On käsittämätöntä, että paikallisviranomaiset pyrkivät estämään meitä tässä tilanteessa suojelemasta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.”
Morian leirillä asuu noin 15 000 ihmistä. Heillä on hyvin vähän tilaa ja vain rajallisesti vettä ja saippuaa, mikä tekee fyysisen etäisyyden pitämisen ja säännöllisen käsienpesun mahdottomaksi. Yli 300 ikänsä tai kroonisten sairauksien vuoksi riskiryhmiin kuuluvaa ihmistä perheineen on loukussa näissä vaarallisissa oloissa. Lääkärit Ilman Rajoja vaatii edelleen kaikkien haavoittuvassa asemassa olevien ja COVID-19-riskiryhmiin kuuluvien evakuointia Moriasta turvalliseen majoitukseen toisaalla.
“Tämä ei ole ensimmäinen – eikä varmasti viimeinenkään kerta – kun me ja muut humanitääriset järjestöt kohtaamme tämäntyyppisiä esteitä täyttäessämme niitä aukkoja, joita Euroopan ja Kreikan viranomaiset ovat jättäneet pakolaisten ja siirtolaisten tukemisessa”, sanoo Bertand Perrochet, Lääkärit Ilman Rajoja -järjetön operaatioiden johtaja. ”Viimeisen viiden vuoden aikana olemme nähneet rajoituspolitiikan aiheuttavan järkyttävää vahinkoa Kreikan saarilla loukussa oleville ihmisille. Meitä estetään vastaamasta kansanterveydelliseen uhkaan, jonka viranomaiset ovat laiminlyöneet.”
Lääkärit Ilman Rajoja on valmis keskustelemaan Kreikan viranomaisten kanssa siitä, mitä COVID-19-taudin riskin suhteen olisi tehtävä Morian pakolaisleirillä, samalla kun se jatkaa lasten hoitamista sekä seksuaali- ja ehkäisyneuvonnan ja mielenterveyspalveluiden tarjoamista klinikallamme Moriassa.
]]>Vaikka hyökkääjistä tai heidän motiiveistaan ei ole saatu lisätietoja, on selvää, että iskun kohteena olivat äidit, vauvat ja terveydenhuollon henkilökunta. Samanlainen hyökkäys voisi toistua myös tulevaisuudessa.
Kuukausi hyökkäyksen jälkeen kukaan ei ole ilmoittautunut iskun tekijäksi, ja tiedämme edelleen hyvin vähän. Afganistanin viranomaiset syyttivät Talebania – tai Afganistanin islamilaista emiraattia – joka kielsi syytökset ja tuomitsi iskut. Muiden valtioiden edustajat osoittivat sormellaan radikaaleja ryhmittymiä kuten Isis-K:ta.
Vaikka emme tiedä syyllisiä, pystymme sanomaan, että tämän hyökkäyksen kohteena oli nimenomaan äitiysosasto, sen potilaat ja henkilökunta sekä humanitaarinen työ. Kyseessä ei ole myöskään traaginen yksittäistapaus, sillä alueella on ollut useita hyökkäyksiä hazara-yhteisöä ja useita avustusjärjestöjä vastaan.
“Olimme tietoisia, että läsnäoloomme Dasht-e-Barchissa sisältyi riskejä, mutta emme voineet uskoa, että kukaan voisi käyttää hyväkseen synnyttävien naisten äärimmäisen haavoittuvaa asemaa tappaakseen heidät ja heidän vauvansa”, kommentoi Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön johtaja Thierry Allafort-Duverger.
“Mutta se tapahtui. Meidän on hyväksyttävä tosiasiat: korkeammat muurit ja paksummat turvaovet eivät estä vastaavia hyökkäyksiä tapahtumasta tulevaisuudessa. Toiminnan jatkaminen tarkoittaisi sitä, että tällainen ihmishenkien menetys olisi hyväksyttävä osa toimintaamme – ja sitä se ei todellakaan ole.”
Päätöksestä on tiedotettu henkilökunnallemme, kansallisille terveysviranomaisille ja muille kumppaneille. Jatkamme henkilökuntamme tukemista esimerkiksi tarjoamalla psykologista tukea.
Lääkärit Ilman Rajoja etsii myös tapoja tarjota tukea hyökkäyksessä henkensä menettäneiden potilaiden perheille. Vaikka turvallisuustilanne on pakottanut järjestön vetäytymään Dasht-e-Barchista, etsimme keinoja tukea paikallista toimintaa, joka edistäisi pääsyä terveydenhuoltoon.
Päätös lopettaa toiminta Dasht-e-Barchin äitiysosastolla on välttämätön mutta tuskallinen. Se tulee näkymään niiden yli miljoonan ihmisen elämässä, jotka asuvat alueella. Suurin osa heistä kuuluu hazara-yhteisöön, johon on historiallisesti kohdistunut syrjintää ja köyhyyttä ja joka on joutunut jättämään kotinsa vuosikymmeniä kestäneen konfliktin vuoksi.
Vuonna 2019 Dasht-e-Barchin äitiysosastolla oli 16 000 synnytystä, mikä tekee siitä yhden isoimmista Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön äitiysprojekteista. Hyökkääjät ovat nyt jättäneet äidit ja vauvat ilman pääsyä elintärkeään terveydenhuoltoon maassa, jossa äitiys- ja lapsikuolleisuus on edelleen korkea.
Yli 70 Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön työntekijää ja potilasta on tapettu Afganistanissa viimeisen kuudentoista vuoden aikana. Näihin traagisiin tapahtumiin sisältyy viiden työntekijän murha Badghisin provinssissa vuonna 2004 ja Kunduzin sairaalan tuho Yhdysvaltojen ilmavoimien pommituksessa lokakuussa 2015, jolloin 42 ihmistä sai surmansa.
Lääkärit Ilman Rajoja on toiminut Dasht-e-Barchissa yhteistyössä terveysministeriön kanssa marraskuusta 2014 lähtien. Äitiysosastollamme äidit ja vauvat ovat saaneet ilmaista hoitoa yhdellä Kabulin tiheimmin asutuista alueista. Sairaala tarjoaa ympärivuorokautista tukea vaikeissa synnytyksissä. Lisäksi sairaalalla on tiiviit verkostot lähialueilla oleviin äitiysklinikoihin.
Vuonna 2019 lähes 16 000 vauvaa syntyi sairaalassa. Järjestö jatkaa toimintaansa Helmandin, Heratin, Kandaharin, Khostin ja Kunduzin maakunnissa. Lääkärit Ilman Rajoja aloitti työskentelyn maassa ensimmäisen kerran vuonna 1980.
Keskus on koko eteläisen Jemenin ainoa COVID-19-keskus. Vastaanotimme 30. huhtikuuta ja 17. toukokuuta välisenä aikana 173 potilasta, joista ainakin 68 on kuollut. Monet potilaat hakeutuvat hoitoon siinä vaiheessa, kun he kärsivät jo niin vaikeista hengitysvaikeuksista, että heidän pelastamisensa on vaikeaa. Tilanne viittaa siihen, että paljon enemmän ihmisiä sairastaa kotonaan.
Viranomaisten hautaustilastot paljastavat, että kuolleiden määrä kaupungissa nousi viime viikolla normaalista 10:stä kuolleesta päivässä 80:een kuolleeseen päivässä. Toinen merkki siitä, miten laajasti epidemia on alueella levinnyt, on hoitamamme terveydenhoitohenkilökunnan määrä sekä sairastuneiden määrä omien työntekijöidemme keskuudessa.
“Se, mitä näemme COVID-19-keskuksessamme, on vain jäävuoren huippu tartunnan saaneiden ja kuolevien määrästä kaupungissa”, sanoo Caroline Seguin, Lääkärit Ilman Rajoja – operaatioiden johtaja Jemenissä.
“Ihmiset tulevat keskukseen liian myöhään pelastettaviksi, ja tiedämme, että monet muut eivät tule lainkaan. He vain kuolevat kotona. Tämä on sydäntä särkevä tilanne.”
“YK:n ja Jemenin rahoittajamaiden on tehtävä enemmän ja toimittava kiireellisesti, ei vain Adenin kaupungin vaan koko Jemenin suhteen”, sanoo Seguin.
“Terveydenhoitohenkilökunnan palkkoihin on löydyttävä rahaa ja suojavarusteita heidän turvallisuutensa takaamiseksi on järjestettävä. Maa tarvitsee myös kipeästi happirikastimia potilaiden hengityksen helpottamiseksi.
Paikallisviranomaisten on helpotettava kaikin mahdollisin tavoin heidän kanssaan virukseen vastaavien kansainvälisten avustusjärjestöjen työtä ja varmistettava, että niin hoitohenkilökuntaa kuin hoitotarvikkeita saadaan tuotua maahan vahvistamaan siellä jo työskenteleviä tiimejä.”
Ryhmä jemeniläisiä ja kansainvälisiä työntekijöitä työskentelee kellon ympäri tarjotakseen niin hyvää hoitoa kuin mahdollista Adenin COVID-19-keskuksessa. Kuten muuallakin maailmassa, todistamme, kuinka tappava tämä sairaus voi olla.
”Potilaidemme korkea kuolleisuus vastaa Euroopassa toimivien tehohoitoyksiköiden lukemia, mutta menehtyneet ihmiset ovat huomattavasti nuorempia kuin Ranskassa tai Italiassa: pääosin 40—60-vuotiaita miehiä”, jatkaa Seguin.
Adenin terveydenhoitojärjestelmä oli romahtanut viisi vuotta kestäneen sodan seurauksena jo ennen COVID-19-taudin saapumista, eikä viranomaisilla ole resursseja vastata epidemiaan asianmukaisesti. Henkilöstön palkkoihin ei ole varaa ja henkilökohtaisia suojavarusteita ja testejä on tarjolla hyvin vähän, joten tapausten tarkkaa määrää ei voida tietää. Potilailla, joiden näemme menehtyvän, on kuitenkin selvästi COVID-19-taudin oireita. Sairaudet, kuten malaria, denguekuume ja chikungunya ovat kaupungissa tavallisia, mutta ne eivät ole koskaan aiheuttaneet niin useita kuolemia niin lyhyessä ajassa.
“Sairaaloiden on täytynyt sulkea ovensa muualla kaupungissa tai kieltäytyä tietyn tyyppisistä potilaista, koska henkilökunnalla ei ole henkilökohtaisia suojavarusteita heidän turvallisuutensa takaamiseksi. Tämä tekee meidät erittäin huolestuneiksi taudin puhkeamisen vaikutuksista muun tyyppisiin sairauksiin”, sanoo Seguin.
Traumasairaalamme Adenissa on edelleen auki, ja sen potilasmäärä on noussut siitä lähtien, kun muut sairaalat sulkivat ovensa. Olemme ottaneet käyttöön hoidon tarpeen arvioinnin ja suojatoimenpiteitä suojellaksemme henkilökuntaa ja potilaita sairaalassa niin hyvin kuin mahdollista. Työntekijä, jolla alkaa ilmetä oireita, lähetetään välittömästi karanteeniin kotiin.
“Teemme kaikkemme, mutta emme pysty toimimaan tätä virusta vastaan yksin”, sanoo Saguin. ”Olisi kohtuutonta muulta maailmalta jättää Aden ja koko Jemen kohtaamaan tämä kriisi itsekseen.”
]]>